Esivaihdevuodet: mistä on kysymys, ja mitä voi tehdä, jos oireet häiritsevät elämää?

Esivaihdevuodet -nimitys on oikeastaan varsin uusi, sitä on käytetty ehkä 10-15 vuotta. Esivaihdevuosien ajatellaan tarkoittavan aikaa, jolloin munasarjatoiminta alkaa keski-iässä hiipua, mutta toimintaa on vielä jonkin verran ja kuukautisia vielä tulee, joko säännöllisemmin tai hyvin epäsäännöllisesti. Myös raskaus on mahdollinen, joskin hedelmällisyys on jo selvästi laskenut. Raskauden ehkäisyä on kuitenkin käytettävä, mikäli raskautta ei toivo.
Munasarjatoiminta loppuu keski-iässä
Munasarjatoiminta loppuu kaikilla ihmisillä, joilla on munasarjat, keski-iässä. Loppumista kutsutaan menopaussiksi, koska silloin näkyvin munasarjatoiminnan merkki, eli kuukautiset loppuvat. Menopaussin tietää kokeneensa, kun elämän viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi. Jos käyttää hormonaalista ehkäisyä tai hormonihoitoa, tätä ajankohtaa on usein mahdoton määrittää, mutta toisaalta ei tuosta tarkasta tiedosta ole henkilölle mitään hyötyäkään. Menopaussi-ikä vaihtelee paljon, ollen tavallisesti 45-55, mutta normaaliksi katsotaan 40-60v. Näin ollen esivaihdevuosioireet vaihtelevat vielä enemmän, mutta tyypillisesti alkavat 45 vuoden jälkeen, ja joillakin siis jo vuosia aiemmin,
Vuotohäiriöt ovat yleisiä esivaihdevuosissa
Munasarjatoiminta ei lopu yhtäkkiä, ellei munasarjoja poisteta kirurgisesti. Normaalisti munasarjatoiminta hiipuu useamman vuoden aikana. Tätä hiipumisvaihetta kutsutaan nykyään usein esivaihdevuosiksi. Esivaihdevuodet kestävät keskimäärin muutaman vuoden, mutta osalla jopa 5-10 vuotta. Tänä aikana munasarjatoiminta on hyvin vaihtelevaa: välillä on liikaa estrogeenia, ja välillä liian vähän, isossa kuvassa estrogeenin eritys kuitenkin vähenee. Myös keltarauhashormonia on usein vähemmän, koska jos ovulaatio ei tapahdu, ei keltarauhashormonia muodostu kyseisessä kierrossa. Keltarauhashormonin vähäisyys ja ajoittainen estrogeenin suuri määrä aiheuttavat erilaisia vuotohäiriöitä ja runsaita kuukautisia. Nämä häiriöt ovat esivaihdevuosissa hyvin yleisiä.
Kierron häiriöt ovat yleisiä
Esivaihdevuosien ensimmäinen oire onkin usein kierron epäsäännöllistyminen. Kierto voi myös lyhentyä, ja tämän vaiheen jälkeen taas pidentyä. Usein vaihdevuosioireet alkavat tai pahenevat kierron pidentyessä. Silloin estrogeenitasot ovat usein jo selvästi laskeneet. Vuotohäiriöt kannattaa tutkia, sillä osalla vuotohäiriöitä tekee hormonaalisten muutosten lisäksi erilaiset myomat, kohdun limakalvon polyypit tai muut kasvaimet. Tässä vaiheessa onneksi pahanlaatuisten kasvaimien riski on vielä varsin vähäinen, mutta tietenkin olemassa. Tilanne selvitetään tarvittaessa gynekologin vastaanotolla gynekologisella tutkimuksella ja ultraäänellä. Vastaanotolla voidaan ottaa myös hpv/papanäyte ja/tai näyte kohdun limakalvolta.
Vuotohäiriöt hoidetaan progestiinilla
Vuotohäiriöt hoidetaan joko loppukierrossa käytettävällä keltarauhashormonilla progestiinilla tai yhdistelmäehkäisypillereillä tai hormonikierukalla. Yleistietona on hyvä muistaa, että estrogeeni kasvattaa kohdun limakalvoa ja keltarauhashormoni ja varsinkin sen johdannainen progestiini ohentaa sitä. Tehokkain hoito vuotohäiriöihin on hormonikierukka. Siinä on vain progestiinia. Kohdun sisällä sillä saadaan kohdun limakalvolle 1000-kertainen pitoisuus keltarauhashormonia verrattuna mitä sitä on verenkierrossa. Näin koko kehon haittavaikutukset ovat harvinaisia. Hormonikierukka ei myöskään vähennä munasarjojen estrogeenituotantoa, mutta toisaalta se ei auta varsinaisiin vaihdevuosioireisiin. Hormonikierukalla saadaan tehokkaasti vähennettyä kohtusyöpäriskiä, joka varsinkin selvästi ylipainoisilla on kohonnut. Jos lisäksi esiintyy vaihdevuosioireita, estrogeenin annostelu on helppoa ja turvallista, kun hormonikierukka on kohdussa estämässä estrogeenin aiheuttamaa limakalvon paksuuntumista.
Mielialanvaihtelut ovat yleisiä
Erittäin yleisiä esivaihdevuosioireita ovat mielialanvaihtelut, lyhytpinnaisuus ja ärtymys. Osa kokee suoranaista ahdistusta. Myös aivosumu, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja muistiongelmat voivat kuulua esivaihdevuosioireisiin. Aivot ovat täynnä estrogeenireseptoreja. Kun estrogeenitasot vaihtelevat runsaasti ja laskevat, aivot joutuvat koetukselle. Kun kierto myöhemmin harvenee ja estrogeenitaso edelleen laskee, mukaan voi tulla myös kuumat aallot ja hikoilut. Univaikeudet ovat myös yleisiä, samoin erilaiset tukirankaperäiset kivut ja kolotukset sekä sydämen tykyttelykohtaukset. On muistettava, että oirekuva on kuitenkin yksilöllinen. Osalle ei tule juuri mitään oireita ja toisille taas kaikki mahdollinen. Suurimmalle osalle tulee joitakin oireita.
Hoito voi olla haasteellista
Esivaihdevuosioireiden hoito on usein haasteellista, koska jos vähenevän estrogeenin erityksen lisäksi käytetään pientä annosta estrogeenia, jää jäljelle kuitenkin munasarjojen vaihteleva estrogeenin eritys pohjaksi. Lisäestrogeeni myös kasvattaa kohdun limakalvoa ja lisää jo usein valmiiksi runsaita vuotoja ja tarvitaan lisänä keltarauhashormoni ohentamaan kohdun limakalvoa. Helpoiten tämä hoidetaan hormonikierukalla, jossa on riittävästi paikallista keltarauhashormonivaikutusta suoraan kohteessa eli kohdussa. Muita vaihtoehtoja on käyttää estrogeenin lisäksi keltarauhashormonia 12-14 päivää kalenterikuukaudessa tai loppukierrossa. Tämä hoito ei kuitenkaan vähennä vuotoja.
Yhdistelmäehkäisypillerit voivat auttaa
Munasarjojen hormonivuoristorata sammutetaan helpoiten yhdistelmäehkäisypillereillä. Niiden keltarauhashormonijohdannainen progestiini vähentää aivolisäkehormonieritystä ja näin munasarjat menevät lepotilaan. Estrogeeni saadaan pilleristä. Nykyään on 3 luonnollista estrogeenia sisältävää yhdistelmäehkäisypillerimerkkiä, jotka kaikki sopivat hyvin esivaihdevuositilanteeseen, mikäli henkilöllä ei ole kohonnutta veritulppariskiä. Jos esivaihdevuosista kärsivä on ylipainoinen, tai hänellä on korkea verenpaine tai muita veritulpan riskitekijöitä kuten migreeni, pillerit eivät sovi. Joskus silloinkin kokeillaan ns. off label hoitona minipilleriä (jossa on pelkkä progestiini) ja siihen liitetään tarvittaessa pieni annos estrogeenia ihon kautta. Tämä on ns. off label hoito, jossa lääkärin pitää tuntea hoito tavallista paremmin, koska poiketaan ns. yleisohjeistuksesta. Osalle pillerien progestiinit eivät sovi ja silloin tämä ei ole sopiva hoitomuoto.
Pelkkä progestiini auttaa yleensä vain vuotohäiriöihin
Esivaihdevuosioireiden hoitoon on myös kokeiltu progestiineja ja luonnollista keltarauhashormonia. Selvää tutkimusnäyttöä hoidon hyödyistä oireisiin ei kuitenkaan ole. Progestiinit toki hoitavat vuotohäiriöitä ja jokin keltarauhashormoni on välttämätön, mikäli estrogeenihoidon aikana henkilöllä on kohtu. Jotkut kuitenkin kokevat hyötyä nimenomaan luonnollisesta keltarauhashormonista, kun se otetaan suun kautta. Silloin sillä on väsyttävä vaikutus, josta jotkut kokevat hyötyä uneen. Luonnollisen keltarauhashormonin ongelma hormonihoidossa on kuitenkin se, että se ei vaikuta vahvasti kohdun limakalvolle. Näin sillä ei pysty hoitamaan vuotohäiriöitä ja joskus sen aikana vuodot eivät pysy kurissa, jos sitä käytetään yhdistelmähoidossa.
Terveet elämäntavat parantavat vointia myös esivaihdevuosissa
Hormonaalisen hoidon lisäksi terveet elämäntavat tukevat vointia. Riittävä uni ja terveellinen ruokavalio ja liikunta tukevat jaksamista tässäkin elämänvaiheessa. Liiallinen stressi voi heikentää munasarjatoimintaa ja lisätä vaihdevuosioireita. Myös ylipainoisilla on keskimäärin enemmän vaihdevuosioireita kuin normaalipainoisilla. Elämäntapoihin kannattaa yrittää vaikuttaa viimeistään tässä vaiheessa elämää. Näin luodaan pohja hyvälle loppuelämälle





