Kuinka gyne itse hoitaa vaihdevuosioireensa?

Gynekologit tietävät eniten vaihdevuosien hormonihoidosta. He myös käyttävät sitä omien oireidensa hoitoon. Miksi? Koska hoidosta on niin paljon hyötyä välittömien oireiden hoitamiseen ja myös pitkäaikaishyötyjä. Hormonihoidon riskit ovat pienet: jos käyttää yli 5v hormonihoitoa, rintasyöpäriski nousee hieman, mutta selvästi vähemmän kuin esimerkiksi selvän ylipainon johdosta. Eikä ole näyttöä, että nykyisenkaltainen hormonihoito nostaisi kuolleisuutta rintasyöpään.

Kun itse aloin noin 45-vuotiaana heräilemään öisin kuumaan, hiukan tuskalliseen oloon, oli helppo aloittaa estrogeenigeeli iholle. Monen gynen tapaan käytin hormonikierukka Mirenaa ehkäisyyn ja samalla sain sen aikana vain minimaalisia kuukautisvuotoja. Rautavarastot olivat siis kunnossa, eivätkä vuodot häirinneet elämääni. Geelin käytön jälkeen sain yöuneni takaisin. Sittemmin hormonihoitoani on muutettu ja lisätty, mutta vaihdevuosioireita minulla ei juuri ole ollut, paitsi jos unohdan ottaa estrogeenin. Olen tyytyväinen, että hormonihoito toimii minulla näin hyvin.

Ongelmana monesti on se, että odotellaan turhan kauan hormonihoidon aloittamista. Ei ehkä tunnisteta vaihdevuosioireita, ja monesti terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät niitä tunnista. Näin hoidon aloitus viivästyy, ja oireet voivat ehtiä pahoiksi. On mielialanvaihteluja, huonoa nukkumista ja näistä johtuvia työstä poissaoloja. Ei ehkä jakseta harrastaa liikuntaa kuten aiemmin ja väsymystä korvataan kaloripitoisilla ruuilla, jotka nostavat mielialaa hetkeksi. Painokin nousee ja liikunta vaikeutuu entisestään. Kierre on valmis.

Estrogeeni korvaa vaihdevuosissa menetetyn estrogeenin, mutta yhtä tärkeää on elämäntapojen terveellisyys. Hormonihoito voi toimia eräänlaisena kainalosauvan kaltaisena apuna vaihdevuosissa. Kun hormonihoidon avulla nukkuu hyvin, jaksaa miettiä ruokavaliota ja harrastaa liikuntaa.

Estrogeenin vähenemiseen liittyy lihasten surkastuminen ja luuston tiheyden lasku. On arvioitu, että luustoa menetetään perimenopaussissa ja sen jälkeen ensimmäisinä 5 vuotena jopa 10%. Sen jälkeen luuston hajoaminen hieman hidastuu, ja on vajaa 1%/vuosi. Estrogeeni estää sekä luusto- että lihaskatoa niin kauan kuin sitä käytetään. Yhtä tärkeää on lihasten harjoittelu ja luustoliikunta. Lihaksia harjoitetaan parhaiten kuntosalilla isoja puntteja nostellen ja luustoa liikunnalla, jossa on tärähdyksiä, esimerkiksi pallopelit, hypyt, hölkkä ja kävely ovat hyviä lajeja.

Kerran toimittaja kysyi, eikö minua itseäni pelota hormonihoidon käyttö. Hämmästyin kysymyksestä. Hormonihoidosta on paljon tieteellistä tutkimusta, ja sen lisäksi, että se parantaa vaihdevuosioireisten elämänlaatua, se myös auttaa pitkäaikaisterveyden haasteissa. Pelkän estrogeenin käyttö vähentää tilastollisesti merkitsevästi jopa kuolleisuutta, ja estrogeeniprogestiinihoito (jota tulee käyttää, jos on kohtu) mahdollisesti myös. Suurin osa vanhoista tutkimuksista perustuu tablettiestrogeeniin, ja nykyisillä ihon kautta käytettävillä estrogeenivalmisteilla (laastari, geeli tai suihke) ei ole tablettiestrogeeniin liittyvää pientä veritulppariskiäkään, joten nykyhoito on vielä aiempia hoitoja riskittömämpi.

Mitä nämä pitkäaikaishyödyt sitten ovat? Estrogeeni suojaa sydän- ja verenkiertoelimistöä monin tavoin, kun hoito aloitetaan mahdollisimman pian oireiden alkamisesta. Estrogeenilla on suora vaikutus sepelvaltimoihin, lisäksi se estää hieman kolesterolitason nousua ja parantaa insuliiniherkkyyttä ja vähentää siten 2-tyypin diabeteksen riskiä. Estrogeenihoito vähentää vaihdevuosioireisen henkilön sydänkuoleman riskiä eri tutkimusten mukaan 30-50%.

Luustokadon ja lihasten surkastumisen eston lisäksi estrogeeni vaikuttaa mielialaan positiivisesti, mikäli vaihdevuosioireina esiintyy matalaa mielialaa tai ärsytyskynnyksen madaltumista. Hormonihoito tukee myös seksuaalisuutta. Tässä paikallinen, emättimeen suoraan annosteltava estrogeenihoito on avainasemassa, kuten myös virtsaamisen ongelmissa (tulehdukset, karkailu ja tihentynyt virtsaamisen tarve).

Vaihdevuosioireina esiintyy yleisesti myös kognition haasteita: muistamattomuutta, keskittymiskyvyn alenemista ja aivosumua. Estrogeeni auttaa yleensä näihinkin oireisiin. Pitkäaikaisvaikutuksista kiistellään, mutta uusimman tutkimuksen mukaan näyttäisi, että vaihdevuosioireisen henkilön varhain aloitettu hormonihoito suojaa myös aivoja. Tästä lisätietoa esim. Lisa Mosconin tutkimuksista, ja ks. viite alla.

Mutta, estrogeeni ei ole kaikki kaikessa. Tärkeää on myös hieman tarkastaa elämäntapoja. Kohtalaisen terveellinen kasvisvoittoinen ruokavalio, jossa on riittävästi proteiinia ja kuituja, auttaa. Myös muut elämäntavat, kuten riittävä lepo, riittävä liikunta ja varsinkin lihaskuntoliikunta ovat tärkeitä. Sosiaalisen elämän ylläpito ja muu merkityksellinen tekeminen luovat pohjaa hyvälle elämälle.

Hormonihoidon lisäksi mietin nykyään enemmän, mitä syön, jotta kasviksia tulisi päivään tarpeeksi. Välipalana toimii proteiinirahka myslin, marjojen ja pähkinöiden kanssa paremmin kuin voileipä. Kun syö aamulla ja lounaalla hyvin, ei tule niin usein illalla herkkuhimokohtauksiakaan.

Liikunta on itselleni aina ollut tärkeä henkireikä, nykyään painotan enemmän lihasvoimatreeniä. Voimanostotreenissä on sekin hauska asia, että sen jälkeen on aina hyvä, voimakas olo. Ei huoleta ainakaan lihasten surkastuminen!

Eli kohtuus kaikessa, ja jos on vaihdevuosioireita, hormonihoito avuksi. Tällä sapluunalla keski-ikä voi ollakin elämän parasta aikaa.

Lähde hormonihoidosta ja dementiariskistä
Matilde Nerattini et al. : SYSTEMATIC REVIEW article. Systematic review and meta-analysis of the effects of menopause hormone therapy on risk of Alzheimer’s disease and dementia
Front. Aging Neurosci., 23 October 2023 Volume 15 – 2023 | https://doi.org/10.3389/fnagi.2023.1260427