Vaihdevuodet ja työelämä

Olin eilen 25.6.2024 Porissa SuomiAreenan paneelissa puhujana aiheesta vaihdevuodet ja työelämä. Jopa uusimmassa hallitusohjelmassa vaihdevuodet on ensimmäistä kertaa mainittu. Sanatarkasti kirjaus menee näin: ”Vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.”

Erinomainen tavoite, tosin kaikilla ei ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon, eikä kaikkien työterveyshuolto kata lainkaan vaihdevuosioireiden hoitoa, vaikka oireet aiheuttaisivat työkyvyttömyyttä. Mitä vaihdevuosien vaikutuksesta työelämään sitten tiedetään? Ensinnäkin kaikilla naisilla munasarjatoiminta loppuu työelämän aikana, elleivät jää ennenaikaiselle eläkkeelle. Menopaussihan tapahtuu keskimäärin 45-55-vuotiaana, mutta normaaliksi katsotaan menopaussi 40-60-vuotiaana. Vaihdevuosioireet alkavat keskimäärin muutama vuosi (osalla jopa 5-10 vuotta) aiemmin kuin menopaussi. Ja vaihdevuosioireiden kesto on keskimäärin 7,5v. Kuitenkin siten, että noin 10-20%:lla ei ole juuri havaittavia oireita kun taas 10-20%:lla oireet kestävät yli 15 vuotta. Erittäin paljon elämää haittaaviksi oireensa kokevat arviolta 30-50% naisista.

Suomessa vaihdevuosien vaikutusta työelämään on kuitenkin tutkittu varsin vähän. Oulun yliopiston kohorttitutkimuksessa saatiin selville, että varhaisen menopaussin (=menopaussi 40-45-vuotiaana) kokeneista naisista varhaiseläkkeelle päätyi 7 vuoden seurannassa 5,6%, kun myöhemmin menopaussin kokeneista vain 3,3%. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vaihdevuosiin siirtyneet naiset arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset. Heille kertyi kahden vuoden aikana keskimäärin yhdeksän prosenttia enemmän työkyvyttömyys- ja 16 prosenttia enemmän työttömyyspäiviä.

Britanniassa on tehty kaksikin tutkimusta vaihdevuosista ja työelämästä. Fawcett societyn tutkimuksen mukaan siihen osallistuneista naisista 10 prosenttia lopetti työnsä vaihdevuosioireiden vuoksi. 14 prosenttia alkoi tehdä osa-aikaista työtä ja kahdeksan prosenttia luopui etenemismahdollisuuksista urallaan.
Britannian parlamentin tasa-arvokomitean tutkimuksen mukaan enemmistö naisista koki, että heidän oli oireilun vuoksi vaikeampi keskittyä työhönsä. 67 prosenttia ei pystynyt enää luottamaan omiin kykyihinsä, ja kolmannes ei kyennyt epämukavan olon vuoksi suoriutumaan työstään fyysisesti kuten ennen. Vain 8% oli sitä mieltä, etteivät vaihdevuodet vaikuttaneet lainkaan työelämään.
Vaihdevuosioireista työelämään vaikuttavat tietenkin klassiset oireet kuten kuumat aallot ja hikoilut, nämä oireet ovat erityisen hankalia asiakaspalvelua tai esiintymistä vaativissa töissä. Hankalimpina oireina naiset kuitenkin usein kokevat huonosta unesta johtuvan väsymyksen, mielialan mataluuden ja kognitiiviset oireet. Estrogeeniin vähenemisen elimistössä on todettu vaikuttavan suoraan aivoihin, uusimman tutkimuksen mukaan aivot reagoivat estrogeenin puutteeseen lisäämällä estrogeenireseptoreja. Tämä lisäys ei kuitenkaan yleensä riitä parantamaan estrogeenivaikutusta aivoissa, vaan oireina esiintyy aivosumua, muistamattomuutta ja keskittymiskyvyn häiriöitä sekä mielialaoireita. Nämä oireet vaikuttavat luonnollisesti varsinkin nykyään tehtävään tietotyöhön keskittymiseen ja jaksamiseen.

Jos vaihdevuosioireet eivät ala klassisilla kuumilla aalloilla ja hikoiluilla, voi oikean diagnoosin saaminen kestää vuosia. Joka viikko törmään potilaisiin, joille on ensin tehty muita tutkimuksia, kuten tukirankaperäisten särkyjen vuoksi röntgentutkimuksia, sydämen tykytyksen vuoksi sydäntutkimuksia ja mielialaoireiden vuoksi aloitettu mielialalääkkeitä. Jossakin vaiheessa on sitten toivon mukaan keksitty, että kyseessä voisikin olla vaihdevuodet, ja pystytty aloittamaan oikea hoito eli hormonihoito.

Mitä sitten pitäisi tehdä, että naiset oikeasti voisivat hyvin työelämässä myös vaihdevuosien aikana? Ensinnäkin lisää tietoa. Tietoa kaikille ihmisille, sukupuoleen katsomatta. Erityiskoulutus työpaikoille ja varsinkin esihenkilöille. Työpaikoille pitäisi myös saada aikaiseksi ns. vaihdevuosien toimintasuunnitelma (eng. policy). Sen tulisi sisältää matalan kynnyksen mahdollisuuden terveydenhuollon konsultaatioon vaihdevuosioireiden häiritessä elämää. Esihenkilöiden tulisi olla koulutettuja, jotta työpaikan ilmapiiri olisi sellainen, jossa myös vaihdevuosien haasteista voisi helposti puhua.

Vaihdevuosioireet tulisi siis tunnistaa työelämässä, asia koskee kuitenkin puolta työelämässä riittävän pitkään olevaa henkilöä. Toisaalta hoitoa pitäisi saada myös perusterveydenhuollossa. Tämä vaatisi perusterveydenhuollon ammattilaisten ja varsinkin lääkärien parempaa koulutusta niin, ettei hoitoon pääsy olisi vaihtelevaa ja usein valitettavasti puutteellista. Terveyskeskuksiin voitaisiin luoda jatkumo äitiys- ja ehkäisyneuvoloille. Ihmetyttää, että vain hedelmällisessä olevat naiset katsotaan neuvolan arvoisiksi. Vaihdevuodet koskettavat kuitenkin juuri työikäisiä naisia. Terveyskeskuksiin olisi myös saatava lisää gynekologista osaamista. Erään 9 vuotta vanhan amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jo silloin menetettiin 770$/ vuosi, jos naiset kärsivät vaihdevuosioireistaan. Se on tämän päivän rahassa euroissa yli 1000 euroa/vuosi pelkästään hoitokustannuksissa. Voimme vain kysyä, että onko meillä tähän varaa?

Sinulla on vielä kesäheinäkuun aikana mahdollisuus myös tukea vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamista julkiseen terveydenhuoltoon esittävää kansalaisaloitettakansalaisaloitetta oheisen linkin kautta.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13142

Lähteet:
https://www.fawcettsociety.org.uk/Handlers/Download.ashx?IDMF=9672cf45-5f13-4b69-8882-1e5e643ac8a6
https://committees.parliament.uk/publications/8995/documents/152634/default/
https://www.oulu.fi/fi/uutiset/varhain-alkavat-vaihdevuodet-yhteydessa-heikompaan-tyokykyyn-ja-riskiin-joutua
Philip Sarrel et al.: Incremental direct and indirect costs of untreated vasomotor symptoms. Menopause 2015 Mar;22(3):260-6