Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot

Mitä hoidoksi vaihdevuosioireisiin, jos systeemistä eli koko kehon hormonihoitoa ei voi käyttää?
Minulta on paljon kysytty, mitä hoidoksi häiritseviin vaihdevuosioireisiin, jos hormonihoitoa ei voi käyttää. Estrogeenihan on ainoa juurisyyn mukainen hoito vaihdevuosioireisiin. Tilanteita, joissa estrogeenia ei voi käyttää, voi olla esimerkiksi sairastettu rintasyöpä, todettu sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoverenkiertohäiriö tai aivoinfarkti. Myös laskimopuolen veritulpat tai hyytymishäiriöt katsotaan vasta-aiheisiksi tilanteiksi, vaikka niissä usein harkitaan ihon kautta annosteltavan estrogeenihoidon käyttöä, koska tutkimuksissa näyttää, että veritulpan riskin nousua pienillä annoksilla ei olisi. (Canonico et al:ESTHER tutkimus). Yllä mainituissakin tilanteissa saatetaan joskus harkita hormonihoitoa, varsinkin, jos oireet ovat vaikeat ja perussairauden suhteen sairastumisriski ei ole kovin korkea.

Tämän artikkelin perustana olen käyttänyt Pohjois-Amerikan menopaussiyhdistyksen käypähoitosuositusta ei-hormonaalisesta vaihdevuosioireiden hoidosta. Kyseinen suositus perustuu tieteelliseen, tutkittuun tietoon. Muut lähteet artikkelin lopussa.

Hoito pitää miettiä oire kerrallaan
Jos hormonihoitoa ei voi käyttää, täytyy ensinnäkin miettiä oire ja riski kerrallaan, kuinka niihin saisi apua. Vaihdevuosien eli munasarjojen estrogeenin erityksen loppumisen vaikutukset voidaan jakaa karkeasti oikeastaan kolmeen osaan:
1. välittömät oireet kuten kuumat aallot, huono uni, mielialaoireet, kognitiiviset oireet, nivelkivut ja muut tukirankaperäiset kivut
2. suku- ja virtsaelinoireet
3. pitkäaikaisoireet: matalan estrogeeniin aiheuttamat aineenvaihduntamuutokset
a. luuston tiheyden lasku
b. sydän- ja verisuonissairauksien riskin kasvu (koska estrogeenin antama suoja valtimoihin loppuu, LDL-kolesteroli nousee)
c. rasvan kertyminen sisäelinrasvaksi, metabolisen oireyhtymän ja 2-tyypin diabeteksen riskin nousu

Fezolinetantti
Välittömien oireiden hoito muilla keinoin kuin estrogeenilla on haasteellisempaa ja mikään hoito ei ole yhtä tehokas kuin estrogeeni. 2024 tuli kuitenkin markkinoille ensimmäinen suoraan aivoihin vaikuttava ei-hormonaalinen lääkeaine fezolinetantti. Se vaikuttaa aivojen hypotalamuksen kisspeptiini, NeurokiniiniB ja Dynorphin (KNDy) hermokompleksiin. On havaittu, että KNDy hermokompleksi vaikuttaa läheiseen hypotalamuksen lämpökeskukseen. Estrogeeni estää k.o. hermokompleksin ylitoimintaa ja samoin tekee myös hermovälittäjäaine neurokiniiniB:n (NK3) estäjä eli antagonisti. Fezolinetantti on tällainen NK3-reseptorin estäjä.

Tuloksena monimutkaisesta systeemistä on aivojen lämmönsäätelykeskuksen stabiloituminen ja vasomotoristen oireiden eli kuumien aaltojen ja hikipuuskien väheneminen. Fezolinetanttitabletti otetaan kerran päivässä ja se vähentää kuumia aaltoja ja hikoiluja. Se parantaa myös unta, mikäli unihäiriö johtuu kuumista aalloista ja hikoilusta. Fezolinetantti ei vaikuta muihin vaihdevuosioireisiin kuten mielialaan, kognitiivisiin oireisiin tai nivel- ja tukirankaperäisiin kipuihin. Fezolinetantilla on vain vähän haittavaikutuksia, mutta hyvin harvoin se nostaa maksa-arvoja, ja tämän vuoksi maksa-arvot on tarkistettava ennen hoidon aloitusta ja 1kk,2kk,3kk:n hoidon jälkeen. Muitakin tämän lääkeryhmän lääkkeitä tutkitaan paraikaa.

Mielialalääkkeet (SSRI- ja SNRI-lääkkeet)
Muita välittömiin oireisiin käytettäviä lääkeaineita ovat mielialalääkkeet niin sanotut (SSRI- ja SNRI-lääkkeet). Ne vaikuttavat aivojen serotoniini, noradrenaliini ja dopamiiniaineenvaihduntaan, joihin myös estrogeeni vaikuttaa. Eniten Suomessa käytetään venlafaksiinia, joka on SNRI-lääke. Sitä käytetään vaihdevuosioireiden hoitoon yleensä hieman pienempää annosta kuin mielialaoireisiin, ja se vähentää jonkin verran kuumia aaltoja ja hikoilua. Sivuvaikutuksia, jotka ovat usein ohimeneviä voi esiintyä varsinkin hoidon alussa, kuten väsymystä, vatsavaivoja, pahoinvointia ja vaikeuksia orgasmin saamisessa. Muita vaihdevuosioireisiin käytettyjä mielialalääkkeitä ovat paroksetiini, essitalopraami, sitalopraami. Kaikkien on todettu vähentävän vasomotorisia oireita selvästi verrattuna lumevalmisteeseen.

Gabapentiini
Gabapentiini on epilepsialääke, jota käytetään myös hermokipulääkkeenä. Se vähentää kuumia aaltoja ja hikoiluja ja voi vähentää myös estrogeenin vähäisyyteen liittyviä tukirankaperäisiä kipuja. Vaikutusmekanismia vaihdevuosioireisiin ei tiedetä, mutta vaikutus on todettu suuremmaksi kuin lumehoidolla. Haittavaikutuksina esiintyy usein väsymystä, huimausta ja uneliaisuutta ja joskus mielialaoireita. Vaihdevuosioireiden hoitoon voi kuiteinkin riittää pienempi annos, joka kannattaa aloittaa ottamalla illalla ja nostaa annostusta pikkuhiljaa. Näin haitatkin jäävät vähemmäksi

Unta parantavat valmisteet
Joskus unta parantamaan voidaan kokeilla pieniä määriä antihistamiineja kuten hydroksitsiini tai doksylamiini tai mielialalääkkeitä kuten doksepiini tai mirtatsapiini.

Kipulääkkeet ja kipukynnystä nostavat lääkkeet
Nivelkipuja ja tukirankaperäisiä kipuja voidaan jonkin verran auttaa fysioterapeuttisilla hoidoilla ja lihaskuntoliikunnalla. Tarvittaessa voidaan käyttää kipulääkkeitä ja kipukynnystä nostavia lääkkeitä vaikkapa yöksi unta parantamaan.

Ravintolisät ja rohdosvalmisteet
Kasviestrogeeneja on tutkittu paljon vaihdevuosioireiden hoidossa. Ravintolisinä myydään tuotteita, joiden kasviestrogeenit ovat peräisin soijasta, puna-apilasta tai humalasta. Tutkimuksesta huolimatta kasviestrogeenien tehoa ei ole varmuudella tieteellisesti osoitettu. Muidenkaan niin sanottujen luonnonlääkkeiden (soijapuristeet, helokkiöljy, E-vitamiini) ei ole havaittu tutkimuksissa helpottavan vaihdevuosioireita lumelääkettä paremmin. Terveyskirjaston mukaan tavallinen aasialainen ruokavalio, jossa soijasta saadaan päivittäin 25–50 mg isoflavoneja, on kuitenkin turvallinen.

Myös erilaiset rohdosvalmisteet ovat suosittuja, mutta näyttöä niiden tehosta tai turvallisuudesta ei ole. Rohdosvalmisteilla voi olla myös harvinaisia haittoja, esimerkkinä tähkäkimikin ja ashwagandhan aiheuttamat maksavauriot.
Luonnonlääkkeiden tai ravintolisien ei siis ole havaittu tutkimuksissa helpottavan vaihdevuosioireita lumelääkettä paremmin. Monilla ravintolisillä on kuitenkin voimakas lumevaikutus. Se tarkoittaa, että jopa 30-40% voi saada hetkellistä apua oireisiinsa uskomalla lääkkeen tehovan. Valitettavasti lumevaikutus yleensä hiipuu käytön jatkuessa pidempään. On myös huomattava, että netin kautta tai vaikkapa ulkomailta ostettujen luontaistuotteiden sisällöstä ei ole takeita ja tabletit voivat sisältää jotakin muuta kuin mitä paketin päällä sanotaan. Ei myöskään tiedetä, ovatko kasviestrogeenit suurina määrinä turvallisia estrogeeniriippuvaisen syövän sairastaneille.

Elämäntapojen vaikutus välittömiin vaihdevuosioireisiin
Tiedetään, että elämäntavat vaikuttavat paljon pitkäaikaisterveyteen. Kuitenkaan varsinaisiin vaihdevuosioireisiin, kuten kuumien aaltojen ja hikoilun laatuun ja määrään elämäntapamuutoksilla kuten liikunnalla tai ruokavaliomuutoksilla ei ole saatu tutkimuksissa selvää apua. Terveet elämäntavat kuitenkin parantavat jaksamista ja yleiskuntoa ja sitä kautta vaihdevuosioireita on helpompi sietää.

Liikunta
Monet kokevat, että liikunnasta on apua myös vaihdevuosioireisiin. Säännöllisestä liikunnasta on tutkitusti hyötyä yleiseen jaksamiseen ja se parantaa myös unta, ellei liiku juuri ennen nukkumaan menoa. Monet kokevat liikunnasta myös hyötyä mielialaan: liikunta tasaa mielialan vaihteluja ja voi vähentää alavireisyyttä. Liikunta vaikuttaa kuitenkin eniten pitkäaikaisterveyteen.

Ravinto ja alkoholi
Alkoholi pahentaa vaihdevuosioireita, joten sen vähentäminen voi helpottaa oireita. Vaihdevuosissa sokerin sieto heikkenee niin, että verensokerivaihtelut lisääntyvät. Nopeiden hiilihydraattien välttäminen voi vaikuttaa suotuisasti koettuihin oireisiin. Vaihdevuosissa myös paino helposti nousee, joten ruokavalion tarkistaminen on tästäkin syystä tärkeää. Ruokavaliossa tulisi olla riittävästi kasviksia ja kuitua, mutta toisaalta tarpeeksi proteiinia auttamaan kylläisyydessä ja lihasten ylläpidossa. Monet kokevat, että kahvi ja mausteiset ruuat pahentavat oireita, ja osa kokee niiden välttämisen vähentävän oireita.

Uni
Uni on usein vaihdevuosioireista kärsivällä katkonaista. Kaikki unta yleisesti parantavat ns. unihygieeniset keinot kuten huoneen muuttaminen hiljaiseksi, riittävän vilpoisaksi ja pimeäksi ja illan rauhoittaminen ennen nukkumaanmenoa kannattaakin ottaa vaihdevuosissakin käyttöön.

Painon lasku, jos henkilöllä lihavuutta
Keskimäärin lihavilla on enemmän ja vaikeampia kuumia aaltoja ja hikoiluja. Pienissä tutkimuksissa on näyttöä, että painonlasku tällaisessa tilanteessa vähentää vasomotorisia oireita. Jos ravitsemusterapia ja ruokavalion muutos ei tuota riittävää tulosta, kannattaa harkita lihavuuslääkkeiden käyttöä, mikäli painoindeksi on yli 30 tai ylipainoon liittyy jokin sairaus, jonka hoito edellyttää laihduttamista (kuten 2-tyypin diabetes).

Yhteenveto elämäntapamuutoksista
Tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä, että erilaiset viilennystekniikat tai laukaisevien tekijöiden välttely vähentäisi vasomotorisia oireita eli kuumia aaltoja ja hikoiluja. Laajoissa tutkimuksissa tai katsauksissa ei ole havaittu, että liikunta tai jooga selvästi vähentäisi vasomotorisia oireita. Joillakin voi vähentää, mutta toisilla taas jopa lisätä. Ja vaikka terveistä elämäntavoista on paljon hyötyä kokonaisterveyteen, selvää apua juuri vasomotorisiin oireisiin ei tutkimuksissa ole pystytty osoittamaan. Ainoastaan lihavilla henkilöillä painonlasku voi lievittää oireita. Toisaalta hyväkuntoinen ehkä sietää oireita paremmin kuin huonokuntoinen.

Kognitiivinen terapia ja kliininen hypnoosi
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ja kliininen hypnoosi on todettu tehokkaiksi vaihdevuosiin liittyvien vasomotoristen oireiden hoidossa. Näiden saatavuus Suomessa juuri vaihdevuosioireiden hoitoon on heikkoa sekä julkisella että yksityisellä puolella. Mielenterveystalon pitkäaikaisten kehon oireiden omahoito-ohjelmaa voi kokeilla. Mielenterveystalo tarjoaa myös ilmaista nettiterapiaa pitkäaikaisten kehollisten oireiden hoitoon. Nettiterapiaan pääsy vaatii lääkärin lähetteen (Riina Katainen, nettisivut)

Paikallishoito (emätin ja virtsaputki)
Paikallinen emättimeen asetettava hormonihoito ei imeydy mitattavissa määrin verenkiertoon, koska estrogeenia on siinä hyvin vähäinen määrä. Tämän vuoksi se ei lisää riskiä esimerkiksi rintasyöpään tai veritulppiin. Toisaalta se ei myöskään auta muihin kuin paikallisoireisiin. Estrogeenin puute emättimessä ohentaa emättimen ja virtsaputken limakalvon. Emättimen bakteerifloora muuttuu suoliston kaltaiseksi ja ph nousee 4:stä 6-7. Paikallisoireina voi olla emätinoireita kuten kuivuutta, kutinaa, arkuutta, kivuliasta seksiä ja emätintulehduksia. Virtsapuolen oireena voi olla tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, virtsatietulehduksia tai virtsankarkailua.

Paikallisestrogeenivalmiste (puikko, emätintabletti tai -voide) tai paikallinen DHEA-emätinpuikko hoitavat sekä emätintä että virtsaelimistöä paksuntaen siellä olevaa limakalvoa. Näitä hoitoja voi käyttää myös, jos on sairastanut rintasyövän tai veritulpan. Jos kuitenkin käytössä on hoitona ns. aromataasiestäjä, kannattaa neuvotella valmisteesta hoitavan lääkärin kanssa. Paikallisestrogeenihoitovalmisteita myydään apteekeissa ilman reseptiä. Osa valmisteista vaatii aina reseptin ja osa on reseptillä edullisempia. Hormonittomat valmisteet voivat toimia ensiapuna ja lisänä paikallisestrogeenihoidon lisäksi. Seksissä kannattaa käyttää liukuvoidetta.

Elämäntapojen vaikutus pitkäaikaisterveyteen
Vaihdevuodet ja nimenomaan estrogeenitason voimakas lasku haastavat yleisterveyttä.

Luuston tiheyden lasku ja osteoporoosiriski
Luuston tiheys alkaa laskea jo perimenopaussissa muutama vuosi ennen menopaussia. 5 ensimmäisen vuoden aikana luustoa hajoaa eniten, luuston tiheys saattaa laskea jopa 10%. Tämän jälkeen tiheyden lasku hidastuu, ollen alle 1%/vuosi. Riippuu melko paljon hankitun luuston vahvuudesta, kuinka tämä tiheyden lasku vaikuttaa. Kaikkien kannattaa kuitenkin nauttia vähintään 950mg kalsiumia vuorokaudessa ja D-vitamiinia tilanteesta riippuen 10-20 mikrogrammaa tai verimittausten mukaan enemmänkin. Luustoa kuormittava liikunta on suositeltavaa ja myös tietenkin lihaskuntoliikunta, jotta myös lihakset pysyvät kunnossa ja kaatumisia tai muita onnettomuuksia ei tapahtuisi. Lihasten ja luuston hyvinvointiin tarvitaan lisäksi riittävästi proteiinia. Tarvittaessa osteoporoosi tulisi hoitaa osteoporoosilääkkeillä.

Sydän- ja verisuoniterveys ja diabetesriski
Vaihdevuosissa keskimäärin kolesterolitaso nousee, nimenomaan ns. huono kolesteroli eli LDL. Lisäksi painonnousu lisää riskiä verenpaineen nousuun. Estrogeenin antama suoja valtimoille päättyy ja valtimoiden ateroskleroosiriski nousee. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten naisten suurin kuolinsyy. Ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota, samoin liikuntaan ja palautumiseen. Huono uni ja stressi pahentaa tilannetta entisestään. Kohonnut verenpaine tulisi hoitaa verenpainelääkityksellä, samoin kohonnut kolesteroli kolesterolia laskevalla lääkkeellä, varsinkin, jos suvussa esiintyy valtimosairauksia.

Painon hallinta on tärkeää, koska rasva kertyy vaihdevuosissa nimenomaan haitalliseksi sisäelinrasvaksi, joka heikentää aineenvaihduntaa. Myös 2-tyypin diabeteksen riski kasvaa, varsinkin, jos paino nousee. Siksi myös lihaskuntoliikunta on erityisen tärkeää, koska lihakset tehostavat sokeriaineenvaihduntaa. Selvää lihavuutta kannattaakin vaihdevuosissa hoitaa. Jos ruokavaliohoidolla ei saada tarpeeksi vaikutusta, kannattaa harkita lihavuuslääkkeen käyttöä.

Lähteet:
Canonico, M et al.: Estrogen and THromboEmbolism Risk (ESTHER) Study Group: Obesity and risk of venous thromboembolism among postmenopausal women: differential impact of hormone therapy by route of estrogen administration. The ESTHER Study. J.Thromb Haemost 2006 Jun;4(6):1259-65.
NAMS POSITION STATEMENT The 2023 nonhormone therapy position statement of The North American Menopause Society. Menopause. Vol. 30, No. 6, pp. 573-590
Madsen T et al: A Review of Hormone and Non-Hormonal Therapy Options for the Treatment of Menopause. Int J Womens Health. 2023 May 25;15:825–836.
Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim. Tiitinen: Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot
Gynekologi Riina Katainen nettisivut: Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot https://riinakatainen.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosioireiden-vaihtoehtoiset-hoidot/